Referenssit

Säästöä ja hiljaisuuden rauhaa – Verso toteutti rakentajapariskunnan unelman

Laura ja Pertti Kröger toteuttivat unelmansa ja rakensivat Vantaa Kivistöön perheelleen soveltuvan Verso-omakotitalon vuonna 2015.

Versossa elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt on minimoitu käyttämällä puupohjaisia ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja, kuten selluvillaeristettä. Talossa on kosteusteknisesti toimivat, hengittävät rakenteet, jotka takaavat

talolle pitkän käyttöiän ja asukkaille viihtyisän asumisympäristön.

Ekotehokkuutta on tavoiteltu kestävän kehityksen materiaalivalinnoilla sekä energiaa säästävillä ratkaisuilla. Puu- ja kierrätystuotteiden käyttöä on painotettu pienen ympäristökuorman ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Moderni passiivitalo on paitsi turvallinen, myös ekonomian puolesta viisas ratkaisu.

Laura Kröger on ollut kolmen vuoden asumisen jälkeen tyytyväinen kotinsa toiminnallisuuteen ja tunnelmaan.

”Kotimme on nykyaikainen kohde, jossa monipuolinen talotekniikka turvaa ja huolehtii kaikesta, automaattivalaistuksesta alkaen. Pyrimme välttämään turhaa kulutusta kaikessa. Termex-Selluvilla on luonnollinen osa tätä modernia rakentamista. Säästöjä on syntynyt merkittävästi, Passiivitalon sähkölaskut olleet jopa yllättävän pieniä”.

Passiivitalon lämmitystarve onkin yli puolet pienempi normitaloon verrattuna. Tämä tarkoittaa merkittäviä kustannus- ja ympäristösäästöjä rakennuksen elinkaaren aikana.

Rakenteisiin investoitu energiatehokkuus kestää ilman merkittäviä huoltoja koko rakennuksen elinkaaren.

Onnistunut eristys eristää tehokkaasti myös ääntä

Yhtenä merkittävimpinä tekijöinä on myös hyvä ääneneristys. Krögerien koti  on lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttäaluetta ja näin ollen ns. lentomelualueella, mutta onnistuneen eristyksen ansiosta melua ei kuulu lainkaan.

”Ainoastaan ikkunasta voi nähdä koneet nähdä, mutta muuten ei olisi aavistustakaan nousevista ja laskevista lentokoneista.”


Lisäeristyksellä säästöä energiakuluissa

 

Jyväskylän Palokassa asuva Heikki Oikari on tyytyväinen vuoden 2010 tammikuussa tehtyyn lisäeristykseen. Talo on valmistunut vuonna 1987 ja se sai vuonna 2004 lisää tilaa noin 50 m2.

Säästöä on tullut noin 3000 kWh vuodessa, joka on jopa enemmän kuin arvioitiin

Vanhan osan villan päälle tuprutettiin selluvillaa noin 200 mm ja uudelle osalle kivivillan päälle noin 100 mm. Lisäeristysasiantuntija oli arvioinut sähkö säästyvän noin 10-15%. Kulutus oli energiayhtiö Vattenfallin laskutuksen mukaan laskenut eristämisen myötä yli 19.000 kWh:sta noin 16.000 kWh:n.

Pääasiassa sähköllä lämmitettävää asuintilaa talossa on yhdessä kerroksessa 167 m2 ja puolilämmintä varastotilaa 16 m2. Syksyllä ja keväällä lämmitystä avustaa ilmalämpöpumppu. Talossa on myös kahden savuhormin ympärillä yhteensä neljä ahkerasti käytössä olevaa tulisijaa.

Kesähelteillä aikaisempaa viileämpää ja äänieristys parani

Laajennuksessa ja myös aikaisemmin rakennetussa osassa eristys oli tehty rakennusmääräyksiä paremmiksi. Lämmönsäästön lisäksi saatiin Oikarin mielestä vähän odottamatonta etua eristyksestä. Talon peltikatolle tulleen sateen äänet vähenivät.

– Talon ympärillä oleva puusto ei kuumimpana kesäaikana varjosta taloa. Aurinko pääsee paistamaan vapaasti mustalle katolle. Eristämisen jälkeen on lämpötila pysynyt aikaisempaa alhaisempana, kertoo Heikki Oikari.

Katto on rakennuksen suurin julkisivu ja helleaikaan vesikaton alla on saunan lämpötilat parhaimmillaan yli 80°C. Yläpohjan lämmöneristeen paksuudella on suuri merkitys siihen, miten tämä lämpö siirtyy asuintiloihin. Mitä paksumpi eristekerros, sitä miellyttävämpänä pysyvät sisätilat helteillä.

Etelään olevista kookkaita ikkunoita varjostaa keskikesän aikaan pitkät räystäät, jotka vähentävät kuumimman auringon säteilyn vaikutuksia. Syksyllä ja keväällä auringosta saa sekä lämpöä että valoa sisään.


Ekologiset materiaalit mahdollistivat hyvän sisäilman

Riikka Kerttulan talo on perinteisellä tavalla rakennettu omakotitalo. Talon asuinpinta-ala on 117 neliötä. Tontilla on lisäksi varastorakennus sekä piharakennus, jossa on kasvihuone ja ulkohuussi. Talon rakenteissa ei ole muovia, vaan rakenteet on tehty hengittäviksi. Ilmanvaihto on painovoimainen, ainoastaan kylpytiloissa koneellinen. Talo oli myös yksi Valkeakosken talonäyttelyn esittelykohteista.

– Koko taloprojektini kantava teema oli hengittävät eli dynaamiset rakenteet. Välipohjan savivalun ja sisäseinien savirappauksen lisäksi parhaaksi eristeratkaisuksi valikoitui Termex-Selluvillan keräyspaperista valmistettu lämmöneriste, jolla on kevyt hiilijalanjälki. Pisteenä iin päälle, Termex-Selluvilla on valmistettu EKOenergia-sertifioidulla tuulivoimalla. Seiniin Selluvillaa asennettiin kaikkiaan 250 mm ja yläpohjaan 600 mm. Itse asennustyö hoitui Termexin asentajalta varsin helposti ja nopeasti. Eristeen annettiin kuivua viisi päivää ja sen jälkeen seinät paperoitiin ilmansulkupaperilla.

Muoviton ja kemikaalivapaa

– Talonäyttelyssä sain runsaasti palautetta, että tässä talossa on helppo hengittää. Vieraana kävi useita sisäilmaongelmista altistuneita ihmisiä, jotka aistivat ilman epäpuhtaudet nopeasti. Sisäilmaongelmathan eivät suinkaan aina tarkoita homeita tai muita mikrobeja vaan kyseessä voi olla esim. rakennusmateriaaleista vapautuvia yhdisteitä. Uusissa taloissa sisäilman laatu voi olla heikko, jos rakenteissa on muoviyhdisteitä ja pinnoitukseen käytetään laminaattia, MDF-levyjä, muovipohjaisia maaleja ym.

– Minulta on useasti kysytty mikä on parasta uudessa talossani. En ole osannut nimetä yhtä asiaa vaan summaan asian niin, että parasta on se, että talo on omien arvojeni mukainen. Rakennusprojektissani kantava ajatus on ollut tehdä mahdollisimman terve talo perinteisiä menetelmiä hyödyntäen. Rakenteiden hengittävyys on mielestäni ratkaisevassa asemassa talon terveyteen. Valitessani rakennusteknisesti kestäviä ja ekologisia materiaaleja, sain myös terveellisen sisäilman,” kertoo Riikka Kerttula.

Voit lukea Riikan taloprojektista ja ekologisista materiaalivalinnoista lisää Riikan omasta blogista http://ekompi.fi/


Talo sai päälleen kunnon palttoon

On kulunut jo yli 30 vuotta, kun talo saatiin valmiiksi Seinäjoen Pirinkadulle. Siitä tehtiin parempi, mitä siihen aikaan oli tapana. Yläpohjassa on eristettä 40 cm ja seinissäkin 20 cm ja ikkunoissa on 4 lasia.

– Pitkään tuota lisäeristystä mietittiin, mutta oli hyvä kun se tuli tehtyä, pohdiskelee Matti Latvala. Lämmityskulut alenivat jonkinverran, mutta tärkeintä ehkä oli työ- ja makuuhuoneen vedontunteen poistuminen.

Termexin pojat tekivät huolellista työtä

Latvalan talon lisäeristys tehtiin vuoden 2009 keväällä, joten käytännön kokemusta on tullut jo pidemmältä ajanjaksolta. Heti lisäeritystyön jälkeen Matti antoi sähköpostilla palautetta. Hän kertoi, että nyt tuntuu kuin lämpö olisi tullut paremmin hyötykäyttöön, eikä menisi enää samalla tavalla harakoille. Ja tuntemus on edelleen sama kun useampi vuosi lisäeristämisestä on jo vierähtänyt. Samassa sähköpostiviestissä hän antoi tunnustusta hyvin tehdylle työlle. Villan pinta on tasainen ja sitä on kaikissa niissä paikoissa, joissa pitääkin.

Alkuperäisessä yläpohjan levyeristyksessä, huolimatta monikerroksellisuudesta, oli rakoja, jotka täyttyivät tehokkaasti hienojakoisella puhallusvillalla. Myös ilmalämmitystalon putkien päälle tuli saumaton eristekerros.

Työssä meni tunti, kun puhaltajat hoitivat asian ja talo sai päälleen kunnon palttoon. Toinen miehistä oli vintillä ja ohjasi eristeen paikoilleen letkulla ja toinen asetti villaa puhalluskoneeseen. Talon isäntä kulki asentajan mukana ja seurasi puhallustyötä lähietäisyydeltä. Kun näki, miten hienojakoinen Selluvilla tunkeutui jokaiseen ahtaaseenkin kohtaan, tuli viimeistään vakuuttuneeksi tehdystä eristevalinnasta. Olisipa ollut jo vuosia aikaisemmin tiedossa, miten helppoa tämä lisäeristäminen on.

Talosta poistui veto

Ilmalämmitystalossa on totuttu ilman liikkeeseen, mutta talon toisessa päässä olevat huoneet tuntuivat ennen selkeästi vetoisilta. Heti eristämisen jälkeen huomasi, että huoneet lämpenivät ja vedon tunne hävisi.

– Ilmeisesti jostain alkuperäisen villan raoista lämpöä pääsi karkuun ja saattoi osasyynä olla sekin, että huoneet olivat tuloilmakanavan päässä, jolloin sinne ilma tuli vähän viileämpänä, arvioi asiaa Matti Latvala.

Vedon tunne voi syntyä tilaan, kun katossa on muuta pintaa kylmempiä kohtia, joissa sisäilma jäähtyy ja painon lisääntyessä se laskee alaspäin.


Talo Nuuka – 2010-luvulle päivitetty perinnetalo

Rakennuttajapariskunnan Teija ja Henri Mäkisen koti nousi vuonna 2016 Pruukinrannan asuntomessualueelle upean suomalaisen luonnon keskelle. Hiljaiseksi ja harmoniseksi suunnitellun talon perinteet ovat puurakentamisessa, jossa yhdistyvät hiilitehokkuus sekä arjen toiminnallisuus. ”NUUKA” on hengittävä, selluvillaeristeinen passiivitasoinen puutalo, jossa panostettiin erityisesti sisäilman laatuun.

Nyt pari vuotta myöhemmin on aika kysellä, miltä asuminen on tuntunut. Lähestyimme talon isäntää, Henri Mäkistä ja tiedustelimme tuntoja nyt muutama vuosi myöhemmin. Rakennusinsinöörinä Henrille on tärkeää talon rakennusfysikaalinen toiminta ja sisäilman laatu. Hengittävä, dynaaminen rakenne oli ensimmäinen valintakriteeri myös Nuukaa suunniteltaessa.

”Kun vieraat astuvat ensimmäistä kertaa kylään, huomioivat he yleensä heti hyvän huoneilman”

– Oikein mukavasti on mennyt, alue on hyvä ja olemme Nuukaan kotina erittäin tyytyväisiä. Viihtyvyys ja sisäilma ovat olleet erinomaisia, asia jonka myös kylässä käyneet huomioivat ensimmäisenä. Passiivitalon perusidea on kaikkinensa ollut onnistunut.

Eristeenä Selluvillaa käytettiin niin yläpohjassa kuin seinärakenteissakin

– Kokemuksesta tiedän, että selluvilla mahdollistaa muovittoman rakenteen ja pidän tätä ominaisuutta tärkeänä terveen talon rakentamisessa. Näin ei sisäilmaan erity kemikaaleja. Yläpohjan lisäksi, myös toimiva puuseinärakenne tasaa kosteusteknisesti vesihöyryä kumpaankin suuntaan ja osallistuu sisäilman kosteudenhallintaan. Rakenne on turvallinen ja kestävä käytössä, Henri kertoo.

Itse myös rakennusalan ammattilaisena Henri suosittelee Termex-Selluvillaa. Puupohjaisena lämmöneristeenä se mahdollistaa kosteus- ja lämpöteknisesti oikein toimivan puurakenteen. Hengittävä lämmöneriste tasaa rakenteen kosteusvaihteluja ja vähentää näin puurungon kosteusrasitusta.

– Pysyviin rakenteisiin kannatti satsata. Myös valmiisiin talopaketteihin pitää osata vaatia terve, ekologinen materiaali. Se ei ollut investointina oikeastaan yhtään kalliimpi, kuin tavanomaiset vaihtoehdot ja päinvastoin tuottaa mukavasti säästöjä käytön myötä, toteaa Henri Mäkinen